Heti kun maan länsiosa ja sen erämaat jäivät taakse, rupesi maisemassa näkymään viljeltyjä peltoja ja lehmiä laitumilla. Tuli mieleen englantilainen maaseutuidylli. Paikannimetkin olivat tutunoloisia: Brighton, Richmond, Westbury, Sheffield…
Sheffield olikin mielenkiintoinen paikka. Vielä 80-luvulla se oli kituva pikku kylä näivettymässä pois. Mutta sitten joku kyläläinen kehitteli idean seinämaalauksista, joissa kuvattaisiin alueen historiaa. Niinpä talojen ulkoseiniin ruvettiin taiteilemaan maalauksia ja tätä nykyä niitä on jo viitisenkymmentä. Ja niitä maalauksia ihailemaan virtaa turisteja ympäri maailmaa ja kylä on tätä nykyä oikein elinvoimainen ja vireä paikka. Kyllä taiteella on tärkeä tehtävänsä J.
Saarta kiertäessä ei Hobartin lisäksi oikein muita kaupunkeja ole matkan varrelle osunut. Johtunee siitä, ettei niitä juurikaan ole. Saaran toinen kaupunki on pohjoisosassa sijaitseva Launceston. Se onkin todellinen helmi: upeasti säilyneitä vanhoja 1800-luvun rakennuksia, vehreitä puistoja ja erämaarotko aivan kaupungin tuntumassa.
Asuinkerrostaloja saarella ei ole näkynyt. Rakentaminen taajamissa ja kaupungeissa on hyvin pientalovoittoista ja matalaa. Siksi varmaan myös nämä 'urbaaninäkymät' ovat niin miellyttäviä.
Asuinkerrostaloja saarella ei ole näkynyt. Rakentaminen taajamissa ja kaupungeissa on hyvin pientalovoittoista ja matalaa. Siksi varmaan myös nämä 'urbaaninäkymät' ovat niin miellyttäviä.
