 |
| Waldheim Cabin |
Majoituimme muutamaksi päiväksi Cradle Mountain National Park-luonnonpuistoon pieneen mökkiin. Mökkimme Waldheim Cabin on sademetsän laidalla, aivan luonnon keskellä. Ikkunasta voi seurailla kuinka vompatit, pikkukengurut (wallabyt) ja muut Tasmanian villieläimet joiden nimiä en edes tiedä, vilahtelevat pöpelikössä.
 |
| Wallabyt aamunkoitteessa |
Villieläimiä täällä on paljon. Siitä kertoo jo sekin, että teillä on tiheässä varoituskylttejä, joissa kehotetaan hiljentämään nopeutta törmäysten välttämiseksi. Ja silti teillä on surullinen määrä auton alle jääneitä pieniä ja suuria pussieläimiä, enimmäkseen pikkukenguruita.
Täällä, kuten Uudessa-Seelannissakin, meitä patikoijia opastetaan ja palvellaan esimerkillisesti. Luonnonpuistojen yhteydessä on infokeskuksia ja varaustoimistoja, joista voi ostaa puistopasseja ja varata majoituksia eräkämppiin. Täällä nimittäin ei luonnonpuistoihin niin vain mennäkään. Siihen tarvitaan passi ja rekisteröityminen. Ja passi on osavaltiokohtainen eli Tasmanian passilla voi vierailla vain Tasmanian luonnonpuistoissa.
Eri poluille on myös varustusohjeistus reitin vaativuuden mukaan: A, B ja C. Luokka C on vaativin ja silloin pitäisi mukana olla jo esimerkiksi lämpökerrastot ja gaitersit, jotka ovat eräänlaiset muovisäärystimet, joita tarvitaan mm. suojaamaan käärmeiden pistoilta. No, me kuljetaan C-reiteillä mutta toistaiseksi on luotettu, että Rukan windstopper-housut pysäyttävät myös käärmeiden hyökkäykset J.
Ennen trackille menoa pitää ilmoittaa reittisuunnitelmansa infotoimistoon tai jättää siitä tieto polkujen alussa oleviin laatikoihin. Lähtevät sitten etsimään, jollei rupea ilmoitettuun ajankohtaan mennessä kuulumaan takaisin polulta. Näin siis mekin tunnollisesti teimme aamulla polulle suunnistaessamme.
 |
| Trackille rekisteröitymässä |
Tavoitteena oli kiivetä Cradle Mountain-vuorelle, joka ei ole kovin korkea (1545 m.) mutta terävähuippuinen ja kivikkoinen, mikä lisäsi urakan haastavuutta. Reitti kulki monenlaisessa maastossa ja sää suosi jälleen kerran vastoin kaikkia tilastoja, joiden mukaan tälläkin seudulla sataa seitsemänä päivänä kymmenestä.
 |
| Cradle Mountain |
 |
| Näkymät ylhäältä |
 |
| Cradle Lake |
Tasmaniassa luonto on karumpaa kuin Uudessa-Seelannissa ja suuri osa saaren pinta-alasta on läpitunkematonta sademetsää, jossa ei ole teitä eikä asutusta. Länsiosassa saarta nekin alueet, joille pääsee teitä pitkin, vaikuttavat hyvin luonnonvaraisilta ja autioilta. Tällä saarella liikkuvat turistit tulevat tänne todennäköisesti juuri päästäkseen kokemaan Tasmanian ainutlaatuisen luonnon.Aina ei Tasmaniassa ole ymmärretty luontoarvoja. 1800-luvun lopussa saarella kukoisti kaivostoiminta ja sen seurauksena on hakattu vuoren rinteitä puuttomiksi ja avolouhosten jäänteitä näkyy yhä maisemassa. Innokkaasti on yritetty myös padota jokia energian saamiseksi. Paikallisväestö on kuitenkin noussut kapinaan ja suurista patohankkeista on luovuttu. Tekojärvien alta pelastuneet alueet on sijaan muutettu kansallispuistoiksi ja ne ovat myös Unescon maailmanperintökohteita.
Tasmaniassa on pieneen kokonsa nähden paljon kansallispuistoja, 19 kaiken kaikkiaan. Ja pienenä kuriositeettina: Tasmaniassa perustettiin maailman ensimmäinen vihreä puolue jo vuonna 1972 J.
