Knossoksen palatsi eli vain mytologioissa aina 1900-luvun alkuun asti kunnes Kreetalla tehtiin kaivauksia ja löytyi ihan konkreettisia viitteitä sen olemassaolosta. Sir Arthur Evans Britanniasta innostui viime vuosisadan alussa arkeologisista kaivauksista Kreetalla ja ryhtyi tutkimaan palatsin raunioita. Herra Evansilla nälkä kasvoi syödessä ja hän halusi paitsi kaivaa raunioita myös hieman täydentää puuttuvia palasia. Voisi jopa sanoa, että herralla mopo karkasi käsistä, sillä niin innokkaasti hän loi ihan omanlaisensa Knossoksen palatsin, joka ei välttämättä anna kovin totuudenmukaista kuvaa.
Tuohon aikaan oli keksitty betonin valmistus ja herra Evans hyödynsi tuota uutuustuotetta surutta ’restauroidessaan’ Knossoksen palatsin jäännöksiä. Koska palatsista ei ollut juuri muuta tietoa saatavilla kun läjä kiviä, Evans käytti restaurointityönsä tukena mielikuvitustaan ja loi hahmotelman siitä, miltä palatsi on saattanut näyttää 3500 vuotta sitten. Eli suuri osa siitä, mitä alueella on nykyisin nähtävillä on peräisin 1900-luvun alusta. No mitäpä tuosta, auttaahan se paremmin hahmottamaan, mitä elämä olisi saattanut olla noina minolaisen kulttuurin kulta-aikoina.
Kierros palatsialueella oli kyllä mielenkiintoinen, mutta enpä totisesti haluaisi käydä siellä elokuussa tuhansien turistien hikisessä ruuhkassa 35 asteen helteessä. Jonottamaan joutui jo nytkin vaikka sesonki on vielä kaukana edessä.
Turisteja ei vielä ole kovin paljon liikkeellä ja varsinkin maaseudun pienissä kylissä elämä on hyvin rauhallista eikä kahviloissa ja tavernoissa näe muita istuskelijoita kuin paikan oma väki odottelemassa satunnaisia matkaajia. Monessa paikassa olemme olleet (päivän?) ainoat asiakkaat, joita on hemmoteltu erinomaisella palvelulla. Monet ravintolat ovat vielä kokonaan kiinni ja niissä tehdään kunnostustöitä talven jäljiltä.
Taiteilijan näkemys muinaisesta Knossoksen palatsista... |
...ja se, mitä palatsista on nykyisin jäljellä |
Innokkaita (?) lukiolaisia kulttuuriretkellä |