torstai 7. huhtikuuta 2011

Koala Hospital

Matkamme liikuttavimpia kokemuksia oli vierailu koala-sairaalaan (tiettävästi ainoa maailmassa) täällä Port Macquariessa. Tällä seudulla elää paljon koaloita luonnossa ja myös asutuksen läheisyydessä ja siksi tarvetta myös sairaalalle on. Sairaalassa hoidetaan sinne eri syistä päätyneitä sairastuneita, vammautuneita tai orvoksi jääneitä koaloita, kolmisensataa vuodessa.
Sairaalan tämänhetkiset hoidokit ja heidän vaivansa
Useimmiten koala päätyy sairaalaan kun se on joutunut koiran raatelemaksi, jäänyt auton alle tai saanut palovammoja metsäpaloissa. Osa koaloista on sairaalaan tullessaan yksinkertaisesti nääntymässä nälkään, koska niiden ravinto, eukalyptuspuut, on kaadettu pois kun on raivattu tilaa uusille asuinalueille. Koala kun on ruokavalionsa suhteen hyvin valikoiva eikä syö kuin tietyn tyyppisen eukalyptuksen lehtiä.
Päivän paras hetki :)
Sairaalassa on teho-osasto vaikeasti sairaille eläimille ja aidattu piha-alue jo vähän reippaammassa kunnossa oleville. Tavoitteena on palauttaa eläimet takaisin luontoon heti kun niiden kunto sen sallii. Paikka on toiminut jo vuodesta 1972 lähes täysin lahjoitusten ja vapaaehtoistyövoiman turvin. Vapaaehtoisia auttajia tuntuu olevan runsaasti tarjolla, enkä yhtään ihmettele, sillä kaikessa hellyttävyydessään nämä eläimet kyllä saavat hoivavietin heräämään. Vapaaehtoiset huolehtivat mm. koaloiden ruokinnasta: aikuisille lehtiä mutusteltavaksi ja pennuille maitoa pipetillä suuhun.
Pienokaisen ruokintaa
Koala on siitä erikoinen eläin, että se nukkuu noin 20 tuntia vuorokaudessa. Tämä ehkä johtuu siitä, ettei sen energia oikein riitä muuhun kuin torkkumiseen, eukalyptuksen lehdet kun eivät kovin paljon ravintoa sisällä. Ne ovat 65% vettä ja siksi koala harvoin juo mitään. Eli aika vähällä toimeen tuleva ja rauhallinen eläin. Onneksi sillä ei ole luontaisia vihollisia luonnossa, sillä muutenhan se olisi kuollut sukupuuttoon jo ajat sitten! Vielä kun koiran omistajat pitäisivät lemmikkinsä paremmin aisoissa… J.


Mitäpä sitä turhia hötkyilemään...